Siirry pääsisältöön

Tekstit

Edistymisen seurantaa

Mietteitä Ensimmäinen kunnon treeni. Aamupaino 111,6, alaspäin tultu joulupöhöstä. Tänään olen miettinyt tavoitteita vuodelle 2019. Tavoitteita mietin niin elämäntapamuutokseen, työhön, siviilielämään kuin taloudenhallintaan liittyen. Avuksi jälkimmäiseen otan 7.1. Alkavan ilmaisen sparrauksen aiheeseen. Minulla on vuosia ollut palava halu saavuttaa sitä tätä ja kolmatta. Monet tavoitteet ja unelmat ovat toteutuneetkin, lähinnä työelämässä. Työelämässä osaan olla kärsivällinen ja aivan kuin itsestään määritellä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja mennä määrätietoisesti niitä kohti. Mutta omaa itseä, elämää, taloutta jne. Koskevat tavoitteet ovat olleet sikin sokin levällään. Tarttunut tuohon viikoksi ja toiseen asiaan taas viikoksi ja sitten mistään ei ole tullut minkäänlaista tulosta. Tämä syö motivaatiota. Tästä syystä liityin 7 päivän haasteeseen tavoitteiden määrittelyyn liittyen ja toivon saavani haasteesta oivalluksia, jotta pysyn ja teen pitkäjänteisemmin töitä tavoit
Uusimmat tekstit

Unen merkitys

yllättävän raskas työpäivä takana. Ei töiden, vaan väsymyksen vuoksi. Joulun pyhät meni siivotessa ja joulua laittaessa, joten lepoa ei tullut käytännössä yhtään. Pohdinkim pyhien aikana levon merkitystä, myös painon kannalta. Sopivasti televisiostakin tuli ohjelma aiheesta, tiivistetysti asiaa käsiteltiin siitä näkökulmasta, mikä vaikutus liian vähällä unella on painoon. Tokikaan vähäinen uni ei ole ainoa syy ylipainooni, mutta väsyneenä ei jaksa panostaa hyvään ravintoon, vaan sortuu herkemmin vanhoihin helppoihin, ei niin terveellisiin ratkaisuihin.  Olen aina kuvitellut, että kuulun siihen ihmisryhmään, jotka pärjäävät vähillä yöunilla. Nuorena kyllä pärjäsikin, vai oliko kyse enemmänkin tottumuksesta. Tottui vähiin uniin ja sen tuomaan olotilaan. Ajatteli vain olevansa saamaton tai laiska, vaikka kyse olikin vain siitä, ettei ollut energiaa. En varmastikaan tarvitse kymmentä tuntia unta, mutta kahdeksan voisi olla lähellä totuutta. Yleensä nukun n. 5 - 6h yössä. Liian vähäll

Ohjelmaa ja mittarointia

Sali check. Fiilistellen pitkästä aikaa. Lämmittelynä kuntopyörä 10min. Rullailin kuitenkin 32min, koska ei ollut kiirettä. Hikikarpalot vaan vaelteli pitkin nassua. Jalkaprässi lämmittelypainona 80kg x15, 90kgx15, 110kgx15, 120kx15 ja 130kgx15. Rakastan prässiä <3 isot lihakset tekevät töitä, tässä nousee mukavasti jo pulssi ja jos ei lämmittelyssä tullut hiki, niin prässissä viimeistään. Tein myös jalan koukistajaa lämmittelypainona 30kg x15, sitten 45kg x15x2 ja viimeiseksi 40kgx15, oikea takareisi kireänä, ei ollut kovin miellyttävää tekemistä. Tästä hyppäsin tekemään vielä selkää laitteella, jonka nimeä en tiedä tässä 28kg x12x3. Ohjelma jäi vajaaksi, koska olikin tarkoitus lähteä lempeästi liikkeelle, tunnustellen. Seuraavaan postaukseen laitan koko ohjelman ylös, mikä on minulle aikanaan tehty. Mikäli sinulla ei ole salikokemusta, niin kannattaa ottaa vähintään kuntosaliohjaus. Mikäli laitteilla tai vapaapainoilla tekee väärin, voi sillä olla pitkäkestoiset ja kivuliaat s

Nyt lähtee! Tuu mukaan!

Suunnittelin (jälleen) blogin perustamista uuden entistä ehomman minä-projektin seuraamiseksi ja ennnen kaikkea tsemppaajaksi, kun muistin, että tämä blogi on vielä pystyssä! Koska tsemppiä ja motivaatiota nyt tarvitaan ja sopivasti potkua takamukseen.  Mitä siis kuuluu? Luin töiden ohella ylemmän amk-tutkinnon, tämä sijoittui vuosiin 2014 syksy - 2017 kevät (samoihin aikoihin yritin tehdä elämäntaparemonttia ja olin palkannut jopa PT:n. Koulu oli priorisoitava, joten hukkaan meni PT-hommat). Töiden jälkeen puuhastelin kouluhommien parissa ja ruokailut olivat nopeaa helppoa, eli hiilaria pääsääntöisesti, liikunta ei mahtunut päiväkuvioihin. Lauantait tein opinnäytetyötä ja sunnuntait menivät pääsääntöisesti levätessä aivosumua pois. Osapuilleen arki rullasi viikosta toiseen näin. Nyt on valmistumisesta kulunut 1,5v. aikaa, mutta rytmi jäi päälle. Aikaa on toki ollut enemmän, mutta motivaatio pahasti hukassa. Ikää minulle on siunaantunut 43v. (olen melko sinut itseni kanssa, mutta mi

Treffit valmentajan kanssa

Se olis sitten vuosi 2015, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille! Kävin eilen treffaan valkkua, tehtiin välitavoitteet. Jotenkin olen kaivannut välitavoitteita, koska mun aivoni motivoituvat niistä paremmin kuin pitkän tähtäimen tavoitteesta. Kauas, kun on pitkä matka! Loppuvuoden fiilikset on nyt menneen talven lumia ja mieletön tekemisen meininki päällä. Oon niin häpi. Treenien osalta puntti kulkee nyt hyvin, ellei jopa loistavasti! Saanut omatoimisesti lihakset kipeiksi reenin jälkeen. Jes! Edelleen jalat eivät ole yhteistyökykyiset, vaikka jalkareenistä on jo 3 päivää! Jotenkin naksahtanut päässä oikeille raiteilleen se asia, miten pitää reeenata, jotta edistystä tulee. Hyvä näin. Valmennusta jäljellä 9kk, joten lisänaksahduksia odotellessa. Mä käyn reenaan ukon kanssa ja nyt muutamilla kerroilla se on ennättänyt mukaan mun viimeisiin toistoihin tsemppaan sarjan täyteen ja sen yli. En vieläkään käsitä miten tsempparilla voi olla niin iso vaikutus, että jaksaa pusertaa ne pari vielä

Matalento päättyi nyt!

Mistä aloittaisin? Olin 5 viikkoa saikulla ja pari viikkoa sen jälkeen vielä toipilaana. Salit ja lenkit olivat melkoista puskemista, mutta pidin niistä kiinni, vaikka muuten elämä oli hetkellisesti pois raiteiltaan ja aloitekyvyttömyys riivasi kaikissa asioissa. Joskus tulee poltettua kynttilöitä kaikista päistä ja tietäähän sen miten siinä käy! Mutta nyt se on loppu! Olen uudelleen organisoinut elämääni ja antanut tietyille asioille tietoisesti vähemmän arvoa ja tietyille taas enemmän. Korttitalo taas rakentuu :)  Mittoja en ollut ottanut myöskään 5-6 viikkoon, koska syömiset olivat retuperällä. Noudatin joko ohjelmaa osittain ja osittain jäi jotain syömättä ja toisina päivinä söin osittain ohjelman mukaan ja osittain sellaista mitä en olisi saanut. Pelko vaa'asta ja mittanauhasta kasvoi. Tänään otin mitat, lokakuun lopun mittoihin on tullut +900g, mutta senttejä on lähtenyt vyötäröltä 2cm, lantiosta -2cm ja rinnanymp -1cm, muut mitat samoissa. Tilanne ei ollutkaan niin katastrof

Magneettista menoa

Töttöröö! Pakko laittaa lyhyt postaus kuulumisista, jottei vallan venähdä. On se kumma, kun lomalaisella ei ole aikaa :) Tänään on historiallinen päivä. Olen kärsinyt selkäkivuista teinistä lähtien. Viimeisen 10 vuotta tai itseasiassa 15 vuotta, kun tarkemmin muistelen, alkoi kivut voimistua. Kivut ja säryt alkoivat paheta entisen ammattini ja kahden raskauden myötä. Työpäivän jälkeen saatoin maata vain sohvalla, kun alaselkä tuntui olevan kuin tulessa. Toisen lapseni synnytyksessä alaselkä tuntui hajoavan atomeiksi ja sen jälkeen alaselässäni on asunut jatkuvat kivut ja säryt. Kaiken edellisten myötä alkoi lääkäreillä, erikoislääkäreillä, hierojalla, naprapaatilla, kalevalaisella jäsenkorjaajalla ja osteopaatilla sekä fysioterapeuteilla ravaamiset, kivuttomuuden ja syyn löytämiseksi. Magneettikuviin ei lähetettä herunut, mutta silti pääsin uudelleenkoulutukseen, eli jotain vakuutusyhtiön lääkäri on tilanteessani ja pelkissä röntgenkuvissa nähnyt.  En edes muista kuinka monella erikois